Sään poukkoillessa pakkasesta plussalle, auringosta vesikeliksi ja jälleen pakkaselle, on varmaa, että jossain vaiheessa nurmen pintaan syntyy jäätä.
Alkutalvella meille kertynyt paksu lumipeite onneksemme suojasi viheriöitä jäätymästä jo alkutalvesta. Tammi helmikuun vaihteessa viheriöt, joilla lumipeite oli alle 20 cm jäätyivät. Jään paksuus on 1-2 cm. Kun viheriöiden pintaan syntyy jääkerros, on heinän tukehtumisriski aina olemassa.
Tukehtuminen - "jääpolte"
Jääpoltteeksi nimitetään nurmikon tukehtumista jään tai veden alla hapenpuutteeseen ja myrkkykaasuihin. Kasvit ja maaeliöt tuottavat hengittäessään hiilidioksidia, metaania ja muita haitallisia kaasuja joiden poistumista tiivis jääkansi tehokkaasti estää. Tukehtuminen on hidas tapahtuma ja kasvuston syksyinen kunto vaikuttaa oleellisesti heinän hapenpuutteen sietoon. Myös heinälajeissa on keston suhteen merkittäviä eroja.
Koska jäätä ei muodostunut heti alkutalvesta, en pidä sitä suurena riskinä. Viheriöiden vettä keräävät painanteet ovat saattaneet kuitenkin jonkin verran kärsiä.
Toinen merkittävä talvivaurioiden aiheuttaja on talvituhosienet eli ”lumihomeet”. Lumihomeille otolliset olosuhteet syntyvät lumen alla etenkin silloin kun maa ei ole roudassa. Mitä lämpimämpää maa lumen alla on, sen suurempi on riski lumihomeiden aktivoitumiseen.
Meidän viheriöistämme ne, joissa on ollut paksu lumipeite, eikä maa ole routaantunut, tulee olemaan enempi tai vähempi lumihomevaurioita.
Jottei heinän hengissä pitäminen talven yli olisi aivan näin yksinkertaista, on huolen aiheena myös lumipeitteen aikainen sulaminen. Heinän paljastuttua lumen alta se on herkkä sekä tuulelle, pakkaselle että etenkin voimakkaille sään vaihteluille.
Tuulikuivuminen
Nurmikon versot kuihtuvat, kun niistä haihtuu jatkuvasti vettä, eikä juuristo pysty ottamaan sitä jäätyneestä maasta. Ilmiö on haitallisin keväällä lumen sulettua. Vioituksia esiintyy myös lumettomina talvina.
Lumen sulettua käytämme viheriöiden suojaamiseen haihtumisenestoaineita, harsoja ja paksua katekerrosta. Sadetusjärjestelmä otetaan luonnollisesti käyttöön heti kun se on mahdollista.
Vaikka Etelä-Suomessa nähdäänkin jo ennätysaikaisin alkaneita golfkausia, olemme täällä maaseudulla ja kehäkolmosen pohjoispuolella hieman eri tilanteessa. Toistaiseksi on vielä varsin hankalaa arvailla kenttien avaamisajankohtaa sen enempää, mutta parin seuraavan viikon päästä sääennusteesta on jo mahdollista jotain päätellä.
Tällä hetkellä kenttien tilanne näyttää kuitenkin varsin lupaavalta.
Harri Walden
Kenttämestari